Amerikkalaiset kommunikaatiostrategiat 1.01: on ilmeisesti kohteliasta puhutella keskustelukumppaniansa nimeltä noin viiden minuutin välein. Suomessahan emme nimiä mainitse, ellemme ole epätoivoisen huomionkipeitä tai äkäisiä. Joten tämä tuntuu yhtä kummalta kuin kengät jalassa asuminen. Lisäksi tähän sisältyy pari erittäin isoa ongelmaa:
a.) En ole vielä kehittänyt pelisilmää, joka äkkäisi mihin väliin nämä nimet olisi sopiva sirotella. Tervehdittäessä se tuntuu olevan tavallista, mutta näyttää minusta erittäin merkityksettömältä. Ihan kuin yritettäisiin todistaa, että joo, muistan sinut. (Selittänee hieman sitä uudehkoa Nescafé-mainosta...)
b.) Minun nimenihän on täälläpäin E-sii, pikemminkin kuin Es-si. Siispä, kun palaan Suomeen, vaadin kaikkia tuttuja hokemaan nimeäni kuin olisin kansakuntamme viimeinen toivo. Etten vain itsekin ala luulla, että nimeni on E-sii, O-Ren Ishii tai jotain muuta merkillistä.
***
Toinen irtohavainto, jonka olen unohtanut mainita: paikallisten collegetyttöjen tavallisin päivälook on yliopiston huppari + erittäin lyhyet shortsit. Kengiksi voi valita säästä riippumatta joko rumat varvassandaalit tai Ugg-karvasaappaat. Joo, näyttää huvittavalta. Mutta kiistatta paremmalta kuin useimpien iltalook: kaikkein paksupohkeisimmilla tytöillä on taipumus tulkita pitkähelmaiset paidat bilemekoiksi. Hyi olkoon...
***
...Misfortune cookies!
Did you just eat your Chinese zodiac sign?
Someone is really attracted to your left kidney.
Friends make the best mirrors. And mirrors make the best friends.
The rain falls on all the God's created and you alike.
If I were you, I would check my pulse.
Mikäli nautit näistä, nautit toivottavasti myös ekstrasuperüberbonuksesta: lisäsin yhden kirjoituskurssilla rustaamani novellin DeviantArt-sivulleni. Lukekoon ken viitsii. (Mutta lukekaa nopeasti! En aio pitää tekstiä esillä pitkään editoinnin ja copyright-juttujen takia.)
***
Thanksgivingiä pukkaa! Kaikki kämppikset – myös englantilainen vaihtarityttö – ovat tietysti perheidensä tykönä. Kun taas minä vietän koko loppuviikon yksikseni, ensin läksyjen ihmemaassa, sitten Bostonissa. No jaa. Ehkä syön aamupalan keittiössä, lounaan olohuoneen sohvalla ja iltapalan kylpyhuoneessa – because I can – ja nautin hiljaisuudesta.
Tyttöä lykästi - tänään tuli tieto, että mulla on vaihtopaikka syksyksi 2011 USA:ssa! Huippua! :) Hain alunperin paikkaa vuodeksi, mutta sain vain puolivuotispaikan. Hyvä kuitenkin kuulla, että lukukausi on sinusta tuntunut riittävältä... kyllähän siinäkin ehtii jo paljon. Tarkempi paikka ja yliopisto selviävät vasta helmikuussa, mutta pääasia kun pääsee lähtemään!
VastaaPoistaToivottavasti Bostonin reissu oli onnistunut! Olen lähdössä sinne helmikuussa käymään, joten mielellään siitäkin blogipostauksia lukisin. :)
-Anna
Onneksi olkoon! :) Toivottavasti lukuvuodestasi tulee yhtä antoisa kuin omastani.
VastaaPoistaBoston oli oikein mukava kaupunki. Hyvät metrot. Ja suosittelen ehdottomasti vierailemaan ainakin USS Constitutionissa - todella tyylikäs vanha fregatti, jonne pääsee ilmaiselle opastetulle kierrokselle!
Postaan Bostonista kyllä myöhemmin enemmänkin. Jos selviän hengissä lopputenteistä ja -esseistä.
Kiitos, vaihdosta tulee varmasti antoista. :) Hyvä tuo Boston -vinkki, kuulostaa mielenkiintoiselta.
VastaaPoistaTsemppiä tenttehihin ja muihin opiskelujuttuihin! Tuntuu kaikki kiire pakkaantuu tähän joulukuulle, mutta onneksi lomalla saa sitten levätä.